© Krista Veijanen & Veera Österlund, syksy 2016
Lähtökohdat
Digitaalisen kurssin aloittava ryhmä muodostuu 20 henkilöstä, hyvin eri-ikäisistä, taustaisista ja kulttuurillisesti toisistaan eroavista oppijoista. Käytimme kurssin suunnittelun pedagogisena tausta-ajatuksena aktivoivaa, ongelmaperusteista oppimista. Prosessi- ja aktivoinnillinen opetus soveltuu hyvin erilaisille opiskelijoille, joiden itsesäätely taidot vaihtelevat toisistaan. ( Hakkarainen K, Lonka K & Lipponen L, 2004, 102. 135).
Halusimme käyttää digitaalisen kurssin suunnittelussa jotain vanhaa sekä yhdistää siihen myös uutta. Kristalla oli jo paljon kokemusta sekä olemassa olevia oppimistehtäviä hiusalan markkinointi- ja palvelutaidot opintojakson aiemmista toteutuksista. Valitsimme tehtävistä parhaat ja muokkasimme aiemmista yksilösuorituksiin perustuvista tehtävistä ryhmätöihin sopivia sekä enemmän OPS:ia tukevaksi.
Kurssiin valikoitui 9 erilaista oppimistehtävää tukemaan mm. asiakaspalvelutaitojen, yrittäjyyden, markkinoinnin, kilpailijaosaamisen sekä reklamaatiokäsittelytaitojen ympärille. Tehtäviin sisältyi valmista sähköistä materiaalia että itsenäistä tiedonhankintaa sekä haastattelutehtäviä.
Lisäosaamisen hankkiminen
Kävimme suunnittelutyötä varten PopShop.net- hankkeen tarjoamissa koulutuksissa. Kävimme mm. Photoshop – sekä WordPress-koulutuksessa sekä tutustuimme itsenäisesti vaihtoehtoisiin blogialustoihin, joita voisimme toteutuksessa käyttää. Jaomme opitut asiat, jalostettuna versioina tietenkin, opiskelijoille 2 päivän, tiivistetyn, koulutuksen muodossa. Koulutuksien lisäksi tarjosimme ryhmissä opiskeleville henkilökohtaisia ohjausaikoja, opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti.
Oppimismenetelmät ja oppimista edistävien työkalujen valinta
Opiskelijat voidaan nähdä passiivisina vastaanottajina tai aktiivisina olentoina, joilla on vastuu omasta oppimisestaan. Siirtymä peruskoulusta ammatilliseen koulutuksen, pakottaa opiskelijat yleensä muuttamaan opiskelutapojaan uuden ympäristön haasteita vastaavaksi. Oppimistilanteet voivat olla opettajan säätelemiä, jaettuja tai täysin opiskelijan kontrolloitavissa olevia. ( Hakkarainen K, Lonka K & Lipponen L, 2004 101-102.) Jaettu kontrolli on tyyppillistä aktivoivalle ja prosessipainotteisille opetusmenetelmille, joka on myös tämän kokeilun taustalla.
Oppimista, yhteydenpitoa ja tiedonjakamista varten on olemassa lukematon määrä erilaisia digitaalisiatyökaluja ja -alustoja sekä menetelmiä. Kaikkea ei voitu/ kannattanut lähteä kokeilemaan, kokeilemisen vuoksi, vaan saattaa itselle ja opiskelijoille tutuksi työkaluja, joista on helppo aloittaa ja ne tukevat tänä päivänä työelämässä tarvittaa digiajan osaamista.
Tiimityö
Opiskelijat jakaantuivat 5:n eri tiimiin. Tiimi-/ryhmätyön tarkoituksena on käyttää jaettua asiantuntijuutta osana oppimisprosessia. Tehtäviä jaettiin jokaisen omien aikataulujen, osaamisen ja kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Tiimityö on yksi tärkeä yhteistoiminnallisen oppimisen oppimismenetelmistä. Pääajatus on se, että yksilö oppii ryhmässä paremmin kuin yksin – oikeanlaisten olosuhteiden vallitessa. Tämän mahdollistavia peruselementtejä ovat: vastuu, ryhmäläisten positiivinen riippuvuus toisistaan, eli ryhmänjäsenet ovat vastuussa omasta ja jäsentensä oppimisesta. Sosiaalinen vuorovaikutus ja ryhmäprosessointi on tärkeää. Pääseminen omaan tavoitteeseen vaatii siis yksilöltä sitä, että myös muiden ryhmäläisten tavoitteet toteutuvat, eli koko ryhmä menestyy. (Tenhunen. A, Keskinen. S. & Siltala. R 2009/41, 27-28.) Eli tiedostimme myös sen seikan, että ”yhteentörmäyksiltä”, näkemyseroilta ja eri motivoitumistasoilta ei voida tässä välttyä.
Arviointi/ Vertaisarviointi
Blogi on mielestämme hyvä ja havainnollistava arviointiväline. Se on myös muiden tiimien luettavissa ja ohjaajilla on mahdollisuus kommentoida sitä prosessin edetessä. Prosessin lopuksi, palaute- ja arviointikeskusteluissa blogia käytetään arviointivälineenä, yksilö- ja ryhmäkohtaisesti, verraten hiusalan perustutkinnon antamiiin osaamisvatimuksiin- sekä –arviointikiteereihin.
Toinen puoli arvioinnista muodostuu vertaisarvioinnista. Vertaisarviointi mahdollistaa lukijoilleen ottamaan oppia eri työssäoppimispaikkojen käyntännöistä ja tavoista, yrittäjyys- ja kannattavuustoimista ja tuotesarjoista, joita siellä käytetään. Kehittymisen kannalta on tärkeää, että opiskelutrategioita tehdään avoimeksi keskusteluille. Tämä on keskeistä aktivoivassa ja prosessipainotteisessa opetuksessa. Taitojen kehittymisen kannalta on myös tärkeää, ettei sitä tarkastella vain yksilön toimintana, vaan oppimaan oppimisen onnistumiseksi, opiskelijoiden on päästävä vertailemaan oppimistaan, oppimistapojensa heikkouksia ja vahvuuksia myös keskenään.( Hakkarainen K, Lonka K & Lipponen L , 2004, 145.)
Frontter
Kurssin pohjana päätimme käyttää Frontteria, koska se oli entuudestaan opiskelijoille sekä meille ohjaajille tuttu sähköinen oppimisalusta. Frontter toimii erinomaisesti materiaalipankkina sekä palautuskansioiden hallinnoissa. Näin se on myös helppo siirtää muiden opettajien käyttöön, mikäli tätä pohjaa halutaan hyödyntää/ jatko kehittää.
Blogi
Helpoimmiksi blogialustoiksi osoittautui mielestämme Blogaaja.fi (wordpress) sekä Blogger (google). Halusimme jättää kuitenkin opiskelijoille vapauden valita näistä kahdesta itse, mutta kouluttaisimme/ perehdyttäisimme enemmistökäyttäjien mukaan blogin aloituksessa. Suurin osa opiskelijoista valitsi Blogaajan alustakseen, varmaan syystä, että Blogger vaati käyttäjältään gmail-tilin. Vain yksi ryhmä aloitti Bloggerilla. Kaikille ryhmäläisille (+ohjaajille) jaettiin kirjoitus- ja muokkausoikeudet omaan blogiinsa sekä ohjeistettiin seuraamaan/ kommentoimaan muiden ryhmien blogeja eli tekemään vertaisarviointia ja-ohjausta.
YouTube
Suomessa YouTube on toiseksi suosituin verkkosivu ja yksi tämän hetkisistä, tärkeimmistä nuorten suosimista palveluista. Tämä sopi myös loistavasti omien haastattaluosuuksiemme taltioimiseen. YouTubeen lisättävät työelämän edustajien haastattelut (käytiin koulutuksessa läpi opiskelijoiden kanssa) jaetaan blogeissa, linkkinä, muiden ryhmien kanssa.
Todaysmeet
Käytimme blogien työstössä/ aiheiden ideoinneissa Todaymeet- sovellusta. Todaysmeet on helppo, ajasta, ja paikasta riippumaton sovellus, johon on helppo tapa ideoida, syöttää /jakaa ajatuksia oman tiimin tai muiden tiimien kanssa. Alla otteita yhdestä pohdittavasta aihe-alueesta kurssilla:
Mitä on hyvä asiakaspalvelu hiusalalla?
Pohdintaa
Verkko-opetus on melko työlästä opiskelijan sekä ohjaajan kannalta. Itseopiskelu vaatii oppijoilta jo oppimisen osaamista, kuten omaehtoista ohjauspyynnön tekemistä ja aiemman opitun tiedon hallitsemista, missä selvästikin olemme vielä tämän ryhmän kanssa kehitysvaiheessa. Esteitä verkko-opiskelussa usein tuleekin esim. oppijoiden opiskeluvalmiuksissa, opiskelijan työ- ja elämäntilanteen osalta, pedagogisten ratkaisujen ja arvioinnin osalta tai organisaation hallinnollisten ratkaisuiden ohelta. Esteet voivat olla siis yhtälailla oppijaperäisiä, huonosti suunnitellun/ vääränlaisien oppimisratkaisuvalintojen synnyttämiä tai organisaatiolähtöistä. (Nevgi A & Tirri K 2003, 38).
Veera ajatuksia…
Yhteistoiminnallisuus toteutuu kurssilla varmasti, sillä koko opintojakso suoritetaan työssäoppimispaikoilla ja se pakottaa heidät ratkomaan yhteistä ajan käyttöongelmaa ja työjakoa. Yhdessä pohtiminen ja eri oppijoiden näkökulmien peilaaminen annettuihin tehtäviin ja tietoon edistävät varmasti oppimista, muttei ne saa olla oppimisen lähtökohta. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeys nousee etenkin tässä kurssissa, koska opiskelijat ovat eri työssäoppimispaikoilla ja tilanteessa, jossa pitää onnistumisen edellytykseksi jakaa tietoa, tuottaa uutta tietoa sekä osaamista. Tämän kurssin suorittaminen ja toteutuminen vaatii oppijoilta siis etenkin kykyä sosiaaliseen vuorovaikutukseen toisten kanssa, jotta yhteinen että oma päämäärä voidaan saavuttaa. Tämän vuoksi juuri viimeisen vuoden opiskelijat ovat mielestäni erinomaisen hyvä kohderyhmä tällaisen suunnitelman toimivuuden kokeiluun. Lopulliset kokemukset ja oppimistulokset päivittyvät kurssin loppuessa…
Lähteet
Hakkarainen. K.,Lonka.K & Lipponen L.2004. Tutkiva Oppiminen-Järki, tunteet ja kulttuuri oppmisen sytyttäjinä. Porvoo: Bookwell Oy
Opetuksen innovaatiot ja innovatiivisuus opetuksessa / Anu Tenhunen, Soili Keskinen, Reijo Siltala.Viitattu 12.10.2016. Helsinki : Työ- ja elinkeinoministeriö, [2009].http://www.tem.fi/files/24330/TEM_41_2009.pdf’
Nevgi A & Tirri K, 2003. Hyvää verkko-opetusta etsimässä. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura
